Villen jatkosota

Jatkosodassa Villen varusteet kasvoivat kuin Rambo leffassa tai tietokonepelissä konsanaan: Sorvimeisseli, kivääri, konekivääri, pikatykki.

Jatkosodan alussa Ville siirrettiin sorvaamaan aseiden piippuja Tikkakosken asetehtaalle, jossa tapasi myös äitini. Pian kuitenkin suunsoiton vuoksi ”Tikkakosken mannekiini” passitettiin JR 25:een jossa hänelle lyötiin kivääri käteen. Pian hän toimi konekivääri aliupseerina Äänisjärven Suurlahden rintamalla keväällä 1942.

Ville oli ikuisesti kiitollinen tutulle Vahtiniemen majurille, joka onnistui syksymmällä hoitamaan hänelle siirron Käkisalmeen RT3:n Vahtiniemen rannikkotykistölinnakkeeseen, joka oli vallattu jälleen suomalaisille. Isäni arvion mukaan siirto pelasti hänen henkensä, sillä JR 25 joutui myöhemmin Kannaksen taisteluissa tuhoisasti mottiin. Aluksi Ville toimi rannikkopuolustusaseman ampumakouluttajana.

Laat.RPr:n alokaspataljoonan alokkaita. Kolmiotähystysharjoituksesta. (1943-04-10 SA-kuva)

Jatkosodan aikana Laatokan meripuolustukseen kuului ensin kaksi rannikkoprikaatia, vuodesta 1942 alkaen yksi rannikkoprikaati, jonka nimi oli Laatokan Rannikkoprikaati.

Ville siirtyi Laatokan rannikolla ja saarissa liikkuneen partioveneen raskaan konekiväärin kahvoihin, kuten Repin taulussa maalattu mies konsanaan. Kaipa se oli ennalta tähtiin kirjoitettu!

Partiovenesatama oli Vahtiniemen ja Villen maatilan vieressä. Katso tarkemmin Häränotsan Sotapesä (sivu 18). Ville tunsi hyvin Laatokan saaret, karikot ja poukamat, koska oli kalastanut siellä pikkupojasta lähtien.

RT3:n veneporukalla, jolla oli satamassa naamioidut laiturit, verstas, miinavarasto, sukellusvenetelakka yms. Yhden parakin nimi oli peräti ”Hotelli Laatokka”. Laatokan rannikkoprikaatin venejoukkue rahtasi veneillä ja laivoilla ammuksia ja muita tavaroita saarissa ja rannikolla oleviin puolustusasemiin. Venejoukkueen partiot jahtasivat myös vihollisen desantteja, jotka radiot mukanaan soluttautuivat saariin ja edelleen mantereelle vakoilutehtäviin.

Kuljetusmoottori lähdössä Heinäsenmaahan Kivisalmesta (Vahtiniemestä, lähellä Käkisalmea). 20.08.1942,  Katso tietosivu 

Pikkupoikana ihmettelin erästä faijasta otettua valokuvaa. Hänellä oli päässään  hattu, jossa oli hassulta näyttävä häntä niskassa. Kuvassa nojailevalla kaverilla on samanlainen asu. Niskanauhallinen saattaa olla veneen pomo, koska hän vaan rennosti paljasjaloin katselee kun muut ahertavat siirtäen tynnöreitä veneeseen?

20-millisellä Madsen-tykillä varustettu moottorivene Laatokalla jatkosodassa. (Laatokan puolustuksen perinnearkisto)

Madsen-pikatykki ampuu vihollisen moottoritorpedovenettä. SA-kuva

Suurhyökkäyksen alettua Laatokan rannikkoprikaatin eteläinen rykmentti RT3 oli useaan otteeseen tulitaisteluissa vihollisalusten kanssa. RT3 piti käytännössä kaikki asemansa (s.18).

Matka käy kohti tukikohtaa. 3/4 vauhdilla veneet halkaisevat Laatokan aaltoja. Sortanlahti 1942. SA-kuva.

Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 4.9.1944 ja välirauha 19.9.1944, jolloin joukot aloittivat siirtymisen Moskovan rauhan rajan länsipuolelle.

Lähteet: Suomen rannikkotykistön historia. 

                 Merivoimat 100 vuotta – Rannikon Puolustaja

--> Seuraava artikkeli: Ampumakilpailu palkinto

<-- Edellinen artikkeli: Villen talvisota