Taulun analysointi alkaa

Tarkasteltavana oleva peritty taulu on ollut pitkään paitsiossa vaurioiden ja vuosikymmenten patinan takia, mutta lopulta päätin perehtyä sen tarinaan.

Kuva 1.  Taulun näkymä: Aluksia oikealla, takavasemmalla kaupunki (klikkaa isommaksi)
  1. Aloin analysoida oikean reunaan aluksia, joita ensinäkemältä luulin purjelaivoiksi maston vuoksi:
  • Alukset ovat kuitenkin liikkeessä hitaasti eteenpäin.
    • Valkea keulakuohu näkyvissä
  • Jotta liike olisi mahdollista, aluksessa täytyy olla moottori.
  • Matalissa vesissä kulkevia lotjia käytettiin 1800 – luvulla Saimaalla, Vuoksella ja Viipurin lahdella. Alkujaan lotjat olivat purjeellisia + soudettavia. Höyrykoneita asennetiin niihin jälkiasennuksena 1890 luvulta alkaen.
  • Kuvassa aluksen piipusta pursuaa sinistä savua kapeana vanana, joten käyttövoimana on ilmeisesti polttomoottori, jollaisia ilmaantui 1910–20 luvuilla. Masto liittyy lastin nostovinssiin.
  1. Vanhempani eivät olleet mitään taideintoilijoita. Taulu liittyy Ville-isäni kotiseutumuistoihin, sillä kerran kuulin hänen päivittelevän, ettei kirkontornit ole maalattu oikein. Hän oli kotoisin Karjalasta joten aloin selvittää: Miten lotjat liittyvät Käkisalmeen.
  • ”Sataman suu mataloitui v.1857 toimitetun Vuoksen laskun jälkeen niin, että siihen pääsivät vain matalassa kulkevat alukset aallonmurtajien välissä olevaa kapeaa, alituiseen syvennettävää väylää pitkin.” www.luovutettukarjala.fi/

Seuraavaan artikkeliin: Taulun-maalauspaikka/

Taulun maalauspaikka

Maalarin katselusuunta aallonmurtajalta kirkonmäelle

Kuvassa on v. 1937 painettu Käkisalmen topografikartta. Vuoksen Laatokkaan laskeva suu vastaa taulun näkymää.  Alukset sijaitsevat siinä kohdassa mihin tuli 1931 valmistuneen Oy Waldhof Ab selluloosatehtaan laituri.

Maalarin näkemälinjalla kirkonmäelle on pelkästään matalia puurakennuksia, jotka eivät peitä kirkkojen näkymistä.

Seuraavaan artikkeliin: Maastomalli-kartasta

Maastomalli kartasta

Maiseman tarkempaa analysointia varten tein kartasta 3 D tietokonemallin korkeuskäyriä hyödyntäen.

Käkisalmen kartan maaston ja vesistön 3D topografia täsmää täydellisesti tauluun. Loton päävoitossa pitää sattumalta saada vaatimattomat seitsemän koordinaattipistettä oikealle paikalleen, sen todennäköisyys on yksi mahdollisuus 18 miljoonasta.

Taulussa sadat 3 D koordinaattipisteet osuvat oikeille paikoilleen.  Joten todennäköisyys sille, että taulu on jostain muualta kuin Käkisalmesta, on suuruusluokkaa yksi mahdollisuus miljardista.

Myöskin kirkkorakennusten sijainti täsmää, ainoastaan puskien taakse jäävä kapean tornimainen ortodoksi kirkko on siirretty hautausmaalta ev.lut. kirkon viereen. Ilmeisesti kyseessä on uskontojen yhdenvertaisuutta korostava seikka, jossa molemmat kirkot ovat vierekkäin yhtä mahtavina. Kaupungin kaikkia rakennuksia on skaalattu hieman kookkaammiksi, sillä muutoin ne olisivat melko mitäänsanomattomia pisteitä maisemassa.

Venäläisessä taiteessa kaksitornisen (ortodoksi)kirkon näkyminen maiseman horisontissa on vanha traditio. Maalari maalaa tornit näyttäviksi, parannellen todellista näkymää. Tornit näkyvät yleensä siististi vierekkäin, katso esimerkki ”Paintres Russes-2”.

Tietokonemallin perusteella aallonmurtajan tienoilla on täytynyt olla 5-10 metrin korkuinen koroke tai isomman aluksen rakenne, jotta rantaviiva piirtyy taulussa kuvatulla tavalla.  Maalari tai hänen apurinsa on esim. voinut kiivetä kookkaan purjealuksen maston köysitikkaita ylös ja luonnostellut tai valokuvannut maiseman muodot.

Seuraavaan artikkeliin: Näkymän geologiasta

Näkymän geologiasta

Taulun etualan niemen muhkurainen hiekkapenkka on luonnontieteellisesti sangen harvinainen muodostelma, jollaisia esiintyy pohjoisten suurten järvien rannoilla. Niemeke koostuu hiekasta, jota Laatokan aallot ja ahtojäät ovat vuosituhansien ajan työntäneet rannalle.

Aallonmurtajan (1907) rakentamisen jälkeen hiekka ei enää työnnykään niemekkeelle, vaan on pysähtynyt aallonmurtajaan ja lopulta haudannut sen. Tyrskyiltä välttynyt niemekkeen vanha hiekkavalli on saanut kevyen kasvipeitteen. Ensimmäiset pioneerikasvit ovat vasta kymmenkunta vuotta vallanneet uutukaista kasvupaikkaa, jonne aaltojen ja jään puskuvaikutus ei enää yllä. Vaalea hiekka tursuaa useasti kohdasta.

Näinollen tauluun merkitty vuosiluku 1918 on ilmeisen oikein. Alueen nykykuvassa hiekka on haudannut aallonmurtajan liki kokonaan. Suuri selluloosatehdas rakennettiin 1929, jolloin alusten sijaintikohdan maisema muuttui täydellisesti.

Isäni työskenteli taulun näkymäalueella vuosikausia, sillä hän oli tehtaan henkilökuntaa.

Seuraavaan artikkeliin: Vertailu piirroksiin

Vertailu piirroksiin

Ilja Repin työskenteli 1800 luvun lopulla myös Valko-Venäjällä Vitebsk nimisessä kaupungissa, myös siellä oli samankaltainen kaksitorninen kirkko. Hänen ateljeensa lähistöllä on alla olevan kuvan mukainen Väinäjoen vesistönäkymä, jossa hän luonnosteli samaan kohtaan aluksia kuin Käkisalmen taulussa. Myöskin rannalla selin laivoja tarkkaileva vanha ukko löytyy tuon ajan lyijykynäluonnoksista.

Eli, Repinillä oli jo tuolloin mielessään hautumassa jokiveneet + ukko + kirkko yhdistelmä. Lopulta Käkisalmesta löytyi sopiva paikka ja jännittävän ajankohtainen historiallinen tapahtuma, jossa kaikki ideat saattoi toteuttaa.

Suomen itsenäistyttyä Repin jäi Suomeen ja lahjoitti mainitut lyijykynäteokset Suomeen Kansallisgallerian aarteiksi. Aiheeseen liittyvä öljyvärityö oli tietymättömissä, kunnes se lopulta löytyi isäni vanhasta kammarista.

Esitin Kansallisgallerialle yhteistyötä taulun tutkimiseksi. Valitettavasti he eivät koskaan vastanneet sähköpostiviestiini!

Seuraavaan artikkeliin: Taulun-maalarista

Taulun maalarista

.

Maiseman Elementit:  1. Vesi, 2. Niemeke, 3. Niemekkeen jatke, 4. Katseen vangitsija, 5. Metsä, 6. Korostetut puuntyvet, 7. Kirkko, 8. Taajama, 9. Taivas, 10. Sekundaarialue

Taulun maalariksi oli minulla ensinnä ehdokkaana Käkisalmen liepeillä maalannut Nikolai Tscherbakoff. Kuitenkin saamani palautteen mukaan hänen osuutensa on epätodennäköistä, tulisi mieluummin löytää vanhempi maalari.

Seuraavaksi ehdokkaaksi nousi Karjalan Kannaksella asunut Ilja Repin. Selasin netistä yli 400 Repinin teosta, sitten tärppäsi. Löysin hänen maalaamansa maisemamaalauksensa: Näkymä Varvarinon kylästä. Sen sommittelu on liki identtinen Käkisalmi taulun kanssa.

Opiskelin aikoinaan hieman maisema-arkkitehtuuria, joten tein tauluista yllä olevan maisema-analyyttisen vertailun.

  • Molemmissa tauluissa samankaltaiset maisemaelementit ovat liki vastaavanlaisissa paikoissa!
  • Kaiken kukkuraksi Varvarinon kirkko-kellotapuli yhdistelmä onkin ilmeisesti siirretty Käkisalmi tauluun!

https://uploads6.wikiart.org/images/ilya-repin/view-of-the-village-varvarino-1878.jpg

Seuraavaan artikkeliin: Signeerauksen etsintä

 

Signeerauksen etsintä

Koska taulun sommittelu muistutti Repinin Varvarino taulua, aloin etsiä siitä hänen signeerauksiaan. Taulun alustavaa tutkintaa varten, olin alkujaan räpsäyttänyt vanhalla Nokia N95 kännykkäkameralla käsivaralta kolme kuvaa. Viimeinen kuvista valottui mielestäni hassusti, joten lähes hylkäsin kuvan.

Tuloksetta etsin signeerausta kahdesta onnistuneesta kuvasta. Sitten tein saman tutkailun hylkäämälleni kuvalle. Omituinen salamavalon räpsähdys on se kaiketi tuottanut myös ip/uv aaltoja, jotka ovat kyenneet tunkeutumaan tauluun kertyneen patinan sisään: Taulukuvan alareunassa häämöttää vuosiluku 1918.

Kuvankäsittelyohjelmalla terävöitin kuvaa ja suodatin värikanavat sinivoittoiseksi, jolloin saatoin havaita haalistuneen signeerauksen oheisen kuvan kaltaisena. Signeeraus on samankaltainen kuin Repinin lyijykynäpiirustuksessa. Jatkoin suodatusta muuttamalla sinisen kuvan mustavalkoiseksi. Yllä olevan kuvan tekstissä näyttäisi lukevan: ”Eläköön VS Rykmentti

Yksityiskohtaisempi esitys signeerauksen löytämisen vaiheista on taulun signeeraus videossa.

Seuraavaan artikkeliin: Auktoriteetit johdattavat Kebab kioskille

Auktoriteetit johdattavat Kebab kioskille

Suomihan on tullut tunnetuksi taideväärennösjupakasta, jossa Ateneum myönsi aitoustodistuksia väärennetyille teoksille. Mutta onko toimittu myös toisinpäin, jolloin virallinen taidetutkimustaho on harhaanjohtanut taulun omistajaa?  Ainakin Repin tauluni tapauksessa  haiskahtaa siltä, että asiakasta yritetään johdattaa Kebab kioskille täysin tekaistujen asiantuntijalausuntojen perusteella:

1. Ateneum kieltäytyi tutkimasta oheista Repin 1918 signeerattua taulua. Tämä on varsin outoa, sillä en löytänyt Ateneumin sivuilta pienintäkään aktiviteettia liittyen teemavuoteen 1918. Perusteluna pyyntööni Ateneum väitti, että taulu on Keski-Euroopasta 1700-luvulta.

  • Väite ei voi pitää paikkaansa, koska alukset kulkevat polttomoottorilla ja niissä on konekivääri! Ateneumin määrittämänä ajankohtana kumpaakaan keksintöä ei ollut edes olemassa. Lisäksi empiirisen 3D mallin mukaan taulun näkymä on Käkisalmesta.

2. Kansallisgalleria ei edes vaivautunut vastaamaan sähköpostiini, vaikka taulun alukset todennäköisesti liittyvät Suomen itsenäistymiseen ja ovat kaiketi itsenäisen Suomen ensimmäisiä rajavartioaluksia. Rajavartioinnin 100 vuosijuhlakin on piakkoin, Kansallisgalleria painaa päänsä pensaaseen pelokkaan pupujussin tapaan Ateneumin laiminlyöntien takia.

3. Edellisiin pettyneenä käännyin Jyväskylän Yliopiston yhteydessä olevan tieteellisyyttään korostavan maksullisen taidetutkimusfirman puoleen. Sen ns. tieteelliset huippuasiantuntijat eivät kuitenkaan mukamas ollenkaan löytäneet yllä olevaa signeerausta, vaikka havainnekuvalla ja videolla. osoitin sen ulkonäön ja paikan.  Itse olin saanut datat esiin netistä ladatulla ilmaisohjelmalla. ”High tech” laitteillaan ns. asiantuntijat olivat löytävinään ”oikean” signeerauksen taulun vastakkaisesta alalaidasta.

Teoksessa on vasemmalla alhaalla taiteilijan signeeraus: G. Signeeraus on tehty kaunokirjoituksella. Koska kyseessä on vain nimen alkukirjain, ei taiteilijaa pystytä nimeämään. Muita taiteilijaan tai teoksen alkuperään viittaavia merkintöjä maalauksesta ei löydy.

Teos vaikuttaa keskieurooppalaiselta. Se saattaa olla peräisin esimerkiksi Saksasta tai Hollannista.
  • Kebab kioskille ohjaava näennäissigneeraus ”G.” ei ole edes maalattu objekti, vaan taustakankaan rispaantunut langanpätkä!
    • Sillä objekti on: Taustakankaan värinen, karhea, kierteisesti säikeinen, kolmiulotteinen, joka päättyy ohuisiin, kiehkuralla oleviin haiveniin. Kuvion tekeminen maalaamalla vaatii maalarilta mahdotonta akrobatiaa!
    • Olen itse analysoinut tuhansia antiikkimattoja, joten olen nähnyt sykkyräisiä langanpätkiä riittämiin! Olen myös luennoinut USA:ssa Antiikkimattoalan Maailmankonferenssissa.
  • Maksullista silmänkääntöä markkinoitiin tieteellisenä.
    • Miten Jyväskylän trollaattori Yliopisto voikaan syöttää mikroskooppitutkimuksessaan ja analyysissaan moista pajunköyttä!  Kantelussani pyysin Jyväskylän Yliopiston johtoa tutkimaan, onko kyseessä tahallinen tiedevilppi.
    • Empiiriseen matemaattiseen karttadataan perustuva maiseman 3D mallini kumottiin Yliopiston näennäistieteellisellä ”musta tuntuu… esimerkiksi…” määrityksellä.

4. Taidealan huutokauppafirman kautta sain taulun valokuvasta koukeroisen venäläisen asiantuntijan lausunnon.

Tulkitsen lausunnon konstikasta liturgiaa siten, että arvioija myöntää taulussa olevan venäläisiä piirteitä. Mutta ikään kuin hieman anteeksipyydellen hän huomauttaa, että jokimaisemaa ei ole käsitelty ohjeiston mukaan.

Sitten hän luettelee ikään yksityiskohtia vahvistukseksi: lumpeet, ukko ja rakennuskanta kuuluvat Keski-Euroopan taiteeseen. Veneet puolestaan ovat erittäin tyypillisiä hollantilaismallisia proomuja.

Minun omat vasta-argumenttini:

a) Repin matkusti ja asui pitkään Keski-Euroopassa, kaipa hän on saanut sieltä vaikutteita. Miksi tyypillisissä hollantilaisissa proomuissa on konekivääri ja miinavarustus ja miksi ne ovat Käkisalmessa? Se jäi vastaamatta. Sitä paitsi, tsaari Pietari Suuri haki veneenrakennusopin Hollannista.

b) Suomen Kansallisgallerian aarteisiin kuuluu Repin tekemät lyijykynäpiirustukset jokinäkymästä, jossa alukset sijaitsevat täsmälleen samassa kohdassa kuin taulussani. Samoissa teoksissa on myös rannalla laivoja katseleva ukko, vaikka se ei asiantuntijan mukaan kuulu Repinin teoksiin.

c) Tekemäni maisema-analyyttisen vertailun mukaan Käkisalmen taulussa on samat maisemaelementit samoissa paikoissa kuin Repinin aiemmin maalaamassa Varvarino taulussa. Sommittelun samankaltaisuus jäi vastaamatta.

d) Taulun rakennuskanta mukamas kuuluu Keski-Euroopan taiteeseen. Kuitenkin taulussa on nimenomaan venäläiseen taiteeseen tunnusomaisesti kuuluva kaksitorninen ortodoksikirkko.

Näitä olennaisia Repinin teoksiin viittaavia asioita (a-d) ei kukaan kolmesta asiantuntijatahosta mitenkään arviossaan kommentoinut.

Lisäksi taulun näkymä on paikasta, jossa isäni oli vuosikausia töissä. Mikä vimma saa asiantuntijat väittämään, että ulkomailla käymätön isäni olisi hankkinut taulun Keski-Euroopasta?

Taulun arviointiin liittyvistä motiiveista johtolanka löytyy Ilta Sanomien artikkeleista:

Repinin Suomen aikaa vähätellään Venäjällä, mutta miksi Suomi itse ei muista paremmin?

Kamppailu Ilja Repinistä: Neuvostoliitto halusi kuuluisan taiteilijan takaisin Suomesta.

Artikkelista välittyy surullinen näkemys: Neuvostoliitolle Repinin Suomeen jäänti merkitsi suurta arvovaltatappiota. Edelleenkään siellä ei ole pienintäkään halua kuulla Repinin Suomen aikakauden teoksista, eikä Suomellakaan ole siinä asiassa puhtaat jauhot pussissa.

Neuvosto-Venäjä valjasti Repinin osaksi propagandaansa ja hänestä tehtiin esikuva maalaustaiteen realismille, josta kehitettiin sosialistisena realismina tunnettu suuntaus.

Bolševikit halusivat unohtaa hänen Suomessa maalatut teokset, sillä propagandalla hänestä tehtiin isänmaallinen sankari kommunismin maailmanvalloitusta edistämään, vaikka Repin ei voinut ollenkaan sietää bolsevikkien toimintatapoja.

Harva nykysuomalainen kuitenkaan tietää, millaisia poliittisia jännitteitä Repin aiheutti molemmilla puolilla rajaa aina kuolemaansa asti eli vuoteen 1930. Kamppailu Ilja Repinistä, Ilta Sanomat

Syksyllä 1917 Repinin yhteydet Pietariin katkesivat täysin, joten hänen Suomessa maalaamiaan tauluja ole luetteloitu kuten tsaarin aikaisia tauluja. Repinin yhteydet katkesivat myös Pietarin taidekorkeakouluun, joten tuskinpa kukaan hänen entisistä oppilaistaan on pystynyt väärentämään Käkisalmen taulua hänen nimissään.

Toisekseen kesällä 1918 sisällissodan vuoksi Suomi oli hengenvaarallinen venäläisille, jotka pakenivat sankoin joukoin. Jos taulu on väärennetty, niin väärentäjän täytyisi periaatteessa olla suomalainen. Se on kuitenkin epätodennäköistä:

  • Miksi väärennetty taulu olisi myyty Karjalan Kannakselle, jossa Repin edelleen asui?
  • Taulun kuvaama maisema muuttui 1929 tyystin toisenlaiseksi valtaisan tehtaan rakentamisen vuoksi.
  • Mikäli maalaus on tehty valokuvasta, niin valokuvaajan on ensiksi pitänyt, keksiä Laatokalle jostain 5-10  metrin koroke valokuvan ottoa varten.
  • Taulun kuvaama sotainen tapahtuma oli ajankohtainen ja kiinnostava vain pienen hetken ainoastaan suomalaisille.  Väärentäjälle jokin ajaton universaalimpi aihe olisi  ollut varmempi valinta.

Huomionarvoisinta  venäläisen taideasiantuntijan lausunnossa on näkemys, että taulun jokimaisemaa ole käsitelty ohjeiston mukaan. Mitähän se mahtaa tarkoittaa? Muistellaanpa asioita:

Neuvostoliitolle Repinin Suomeen jäänti merkitsi suurta arvovaltatappiota.

Neuvostopropagandassa Repinistä tehtiin sädekehällinen kommunistisen ideologian lähettiläs. Kaiketi virallisen ohjeiston mukaan tällainen kiiltokuva Repin saattoi maalata vain kommunistista ideologiaa edistäviä teoksia.

Koska taiteilija asui tuolloin pysyvästi Suomessa, niin todennäköisesti  tuolloin laadittiin ohjeisto, joka eritteli mitä aiheita Repin taulut saivat esittää ja mitkä olivat kiellettyjä teemoja. Todennäköisesti sellaiset taulut, jotka eivät täyttäneet  propagandaohjetta, määritettiin neuvostovastaisiksi väärennöksiksi.

Nykyisin naivisti luulemme, että Neuvostoliitto ja kommunismi ovat kuolleet ja kuopattu. Kuitenkaan Neuvostoliiton aikaista valtavaa sääntöviidakkoa ei ole paljoakaan perattu. Jos Repin taulujen arvioinnin propagandaohjeistoa ei ole nimenomaisesti huomattu lopettaa, niin yksittäisen venäläisen taideasiantuntijan on tietenkin järkevintä toimia niin, että ohjesapluuna on edelleen voimassa. Muutoinhan riskinä voi olla Siperian keikka.

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että venäläinen taideasiantuntija viestitti, ettei Repin signeeratussa taulussani jokinäkymää ei ole käsitelty ohjeiston mukaisesti. Joellahan näkyy vieraan maan aseistettuja aluksia. Muu osa lausunnosta onkin sitten pelkkiä liturgisia verukkeita.

Suomen YYA aikana Ateneumin taistolaiskommarit varmaankin innolla noudattivat propagandaohjeistoja, sapluunahan pyrki edistämään kommunistista maailmanvalloitusta. Hullunkurisinta asiassa on, että ilmeisesti suomalaiset älypäät edelleenkin kuuliaisesti noudattavat kommunistipuolueen propagandaohjetta. Mikäli Repinin maalauksen aihe ei läpäise ohjesapluunaan ahdasta seulaa, niin sopimattomat teokset määritetään oitis väärennöksiksi tekaistuilla argumenteilla, kuten minun Tabu-Repin maalaukseni. Viranomaisten pitäisi tutkia, tuleeko itsenäisessä Suomessa noudattaa oman maan lakia, vaiko jonkun vieraan lakkautetun valtakunnan ikivanhaa propagandaohjetta!?

Repinin Suomen ajalta on löytynyt ainoastaan muutama neutraali muotokuva, vaikka Repin maalasi mielellään suuria yhteiskunnallisia tapahtumia. Ideologisen karsinnan vuoksi ne on ilmeisesti systemaattisesti määritetty neuvostovastaisiksi väärennöksiksi. Repin oli sangen tuottelias taiteilija. Netistä olen löytänyt n. 600 hänen teostaan. Tokihan Repinin on täytynyt Suomessa maalata muitakin kuin muotokuvia, sillä emigranttina hän ei edes tuntenut Suomen varakkaita sukuja muotokuvia varten. Vallankumouksessa Repinin varallisuus takavarikoitiin Pietarissa, joten hän oli Suomessa liki rahatonna ja näki jopa nälkää. Sellaisessa tilanteessa motivaatio maalausten tekemiselle oli valtava.

Koska Ilja Repin asui Suomessa 27 vuotta, asiantuntijoiden mukaan Suomesta pitäisi löytyä lukuisia vielä löytymättömiä Repin teoksia. Mutta miten niitä voi edes löytyä, kun Ateneum ei edes halua tutkia niitä tekaistuun disinformaatioon vedoten!?

Taideinstituutioiden sepitettyjen nollatulos lausuntojen vuoksi hyväuskoiset, auktoriteetteihin luottavat, harhaanjohdetut Suomen kansalaiset ovat vuosikymmenten kuluessa saattaneet heittää ainutlaatuiset, miljoonien arvoiset Repinin taideteokset kaatopaikalle, veronmaksajien maksaessa petollisten kriitikoiden palkan. Jotta tällainen hullutus ei enää jatkuisi, tulisi viranomaisten tutkia ja korjata asia pikaisesti. Mahdollisesti ullakoilta vielä kaivetaan esiin lukuisia arvokkaita Repinejä.

Christie’s huutokauppakamarin huutokaupassa Repinin taulusta on maksettu jopa yli 5 miljoonaa euroa.

Repinin pitkän Suomen kauden vähäiselle teosten lukumäärälle on syötetty selitystä, että hänen maalauskätensä surkastui. Sattumoisin olen itse kärsinyt samaisesta vaivasta puoli vuosikymmentä. Ns. ahdas olkapää tulehdus todellakin lamaannuttaa käsivarren noston lähes kokonaan. Se tulee helposti henkilöille, jotka työssään joutuvat pitämään kättään koholla. Toisaalta vaiva tulee ja menee. Vaivan vuoksi olen menettänyt työpäiviä jokseenkin saman verran kuin flunssan takia.

Itse näin Käkisalmi taulun ensimmäisen kerran 1960-luvun alussa, joten se ei liity ajankohtaiseen taideväärennösjupakkaan. Tai ehkäpä sittenkin löytyy kytkös:

Suomen laajassa taidepetosvyyhdissä on ilmennyt, että Ateneumista sai väärennetylle taululle aitoustodistuksen, kunhan vain käveli salin läpi taulu kainalossa. Pelkkää hyväntekeväisyyttäkö? Tuskinpa! Entäpä jos laitosta painostettiin paljastuksilla?

Mikäli Suomessa maalattuja, ideologiseen seulaan sopimattomia aitoja Repinejä on läjäpäin määritetty väärennöksiksi, niin mahdollisesti joku tarkkasilmäinen hoksasi vilpillisen systeemin? Entäpä jos hän hankki käsiinsä tulikuumia asiakirjoja koskien petoksella kohdeltuja teoksia?  Tällaisella vipuvoimalla pystynee hankkimaan oikeellisuustodistuksia mille tahansa väärennetylle taululle.

Viranomaisten tulisi tutkia asia perusteellisesti, sillä joku tuleva taulujen väärentäjähän voi muutoin käyttää samaa vipua.

Eli laajasta taidepetosvyydistäkin irtoaa episodeja ”Ilmestyskirja 1918” elokuvaan, jos taulun tarinaa halutaan jatkaa nykypäivään asti.

Seuraavaan artikkeliin: Mannerheim Repin yhteydestä

Mannerheim Repin yhteydestä

Väkivaltaisten kostopuhdistusten vuoksi Viipuri ja Terijoki olivat keväällä ja kesällä 1918 kuoleman vaarallisia paikkoja punakapinallisille ja venäläisille. Siksi oli sangen luontevaa, että Repin siirtyi Terijoen ateljeestaan maalausmatkalle rauhalliseen Käkisalmeen. Siellähän oli vanhastaan totuttu venäläisiin kauppiaisiin ja kylpylävieraisiin. Mannerheimia ja Suomen hallintoa myötäilevän taulun maalaaminen oli kaiketi oivallinen tapa turvata hänen emigrantti tulevaisuutensa Suomessa.

Helmikuussa 1919 Mannerheim kävi vierailulla Käkisalmessa ja sen varuskunnassa, jossa taulua kaiketi säilytettiin. Ilmeisesti Mannerheim oli tauluun tyytyväinen, koska vuonna 1919 Suomen hallitus palkitsi Repinin Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkillä.

Neuvosto-Venäjälle Repinin Suomeen jäänti merkitsi suurta arvovaltatappiota. Syksyllä 1917 Repinin yhteydet Pietariin katkesivat täysin, joten hänen Suomessa maalaamiaan tauluja ole luetteloitu kuten tsaarin aikaisia tauluja.  Päinvastoin bolševikit halusivat unohtaa hänen Suomessa maalatut teokset, sillä propagandalla hänestä tehtiin isänmaallinen sankari kommunismin maailmanvalloitusta edistämään, vaikka Repin ei voinut ollenkaan sietää bolsevikkien toimintatapoja.

Ilja Repin, Suomen suurmiehiä 1922, Ateneum, Helsinki

1920 Repin lahjoitti Suomen Taideyhdistykselle seitsemän omaa tauluaan ja 23 muiden venäläismestareiden teosta, jotka ovat nykyisin Ateneumin aarteita. Lahjoitus illallisella oli läsnä maan koko kerma, kuten Eino Leino, Eero Järnefelt, Jean Sibelius, Eliel Saarinen ja Carl G. E. Mannerheim. 
Sittemmin Repin maalasi illan vieraista teoksen nimeltä Suomen suurmiehiä, jonka hän testamenttasi Suomenhallitukselle sillä ehdolla, että hän saa tulla haudatuksi Kuokkalan-talonsa pihalle. Repinin Suomen-aikaa vähätellään Venäjällä... Ilta-Sanomat

Repin verkostoitui Suomen taide-elämään ja päättäjiin.  ”Suomen suurmiehiä” Mannerheim katsoo Repiniä upseerin ryhdikkyydellä. Katso tarkemmin: Ilta-Sanomat artikkeli 2017.

Harva nykysuomalainen kuitenkaan tietää, millaisia poliittisia jännitteitä Repin aiheutti molemmilla puolilla rajaa aina kuolemaansa asti eli vuoteen 1930. Kamppailu Ilja Repinistä, Ilta Sanomat

Havaintojeni mukaan vielä nykyäänkin taidetahojen katkeruus Mannerheimia ja Repiniä kohtaan on edelleen voimissaan! Auktoriteetteina toimivat tahot haluavat salata menneitä tapahtumia, siksi Suomessa maalattuja Repin tauluja hyljeksitään ja johdatellaan taulunomistajia harhaan.

Repin asettui 1918 pysyvästi Suomeen asumaan. Blokillani kunnioitan hänen muistoansa ja hänen 100 v. itsenäisessä Suomessa juhlavuottaan, sillä Suomen taideinstituutiothan ovat hänet tarkoituksella unohtaneet kadoksiin.

Seuraavaan artikkeliin: Taulun omistajasta

Lisätietoa:

Repinin Suomen-aikaa vähätellään Venäjällä – mutta miksi Suomi itse ei muista paremmin? Ilta-Sanomat.

Kamppailu Ilja Repinistä, Ilta-Sanomat

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilja_Repin

Mannerheim oli tarkka verkostoituja – Liikkui samoissa piireissä kuin Gallen-Kallela, Leino, Sibelius…

Repin ja Suomi

Repin elämänkerta