Taulun analysointi alkaa

Tarkasteltavana oleva peritty taulu on ollut pitkään paitsiossa vaurioiden ja vuosikymmenten patinan takia, mutta lopulta päätin perehtyä sen tarinaan.

Kuva 1.  Taulun näkymä: Aluksia oikealla, takavasemmalla kaupunki (klikkaa isommaksi)
  1. Aloin analysoida oikean reunaan aluksia, joita ensinäkemältä luulin purjelaivoiksi maston vuoksi:
  • Alukset ovat kuitenkin liikkeessä hitaasti eteenpäin.
    • Valkea keulakuohu näkyvissä
  • Jotta liike olisi mahdollista, aluksessa täytyy olla moottori.
  • Matalissa vesissä kulkevia lotjia käytettiin 1800 – luvulla Saimaalla, Vuoksella ja Viipurin lahdella. Alkujaan lotjat olivat purjeellisia + soudettavia. Höyrykoneita asennetiin niihin jälkiasennuksena 1890 luvulta alkaen.
  • Kuvassa aluksen piipusta pursuaa sinistä savua kapeana vanana, joten käyttövoimana on ilmeisesti polttomoottori, jollaisia ilmaantui 1910–20 luvuilla. Masto liittyy lastin nostovinssiin.
  1. Vanhempani eivät olleet mitään taideintoilijoita. Taulu liittyy Ville-isäni kotiseutumuistoihin, sillä kerran kuulin hänen päivittelevän, ettei kirkontornit ole maalattu oikein. Hän oli kotoisin Karjalasta joten aloin selvittää: Miten lotjat liittyvät Käkisalmeen.
  • ”Sataman suu mataloitui v.1857 toimitetun Vuoksen laskun jälkeen niin, että siihen pääsivät vain matalassa kulkevat alukset aallonmurtajien välissä olevaa kapeaa, alituiseen syvennettävää väylää pitkin.” www.luovutettukarjala.fi/

Taulun maalauspaikka

Maalarin katselusuunta aallonmurtajalta kirkonmäelle

Kuvassa on v. 1937 painettu Käkisalmen topografikartta. Vuoksen Laatokkaan laskeva suu vastaa taulun näkymää.  Alukset sijaitsevat siinä kohdassa mihin tuli 1931 valmistuneen Oy Waldhof Ab selluloosatehtaan laituri.

Maalarin näkemälinjalla kirkonmäelle on pelkästään matalia puurakennuksia, jotka eivät peitä kirkkojen näkymistä.

Maastomalli kartasta

Maiseman tarkempaa analysointia varten tein kartasta 3 D tietokonemallin korkeuskäyriä hyödyntäen.

Käkisalmen kartan maaston ja vesistön 3D topografia täsmää täydellisesti tauluun. Loton päävoitossa pitää sattumalta saada vaatimattomat seitsemän koordinaattipistettä oikealle paikalleen, sen todennäköisyys on yksi mahdollisuus 18 miljoonasta.

Taulussa sadat 3 D koordinaattipisteet osuvat oikeille paikoilleen.  Joten todennäköisyys sille, että taulu on jostain muualta kuin Käkisalmesta, on suuruusluokkaa yksi mahdollisuus miljardista.

Myöskin kirkkorakennusten sijainti täsmää, ainoastaan puskien taakse jäävä kapean tornimainen ortodoksi kirkko on siirretty hautausmaalta ev.lut. kirkon viereen. Ilmeisesti kyseessä on uskontojen yhdenvertaisuutta korostava seikka, jossa molemmat kirkot ovat vierekkäin yhtä mahtavina. Kaupungin kaikkia rakennuksia on skaalattu hieman kookkaammiksi, sillä muutoin ne olisivat melko mitäänsanomattomia pisteitä maisemassa.

Venäläisessä taiteessa kaksitornisen (ortodoksi)kirkon näkyminen maiseman horisontissa on vanha traditio. Maalari maalaa tornit näyttäviksi, parannellen todellista näkymää. Tornit näkyvät yleensä siististi vierekkäin, katso esimerkki ”Paintres Russes-2”.

Tietokonemallin perusteella aallonmurtajan tienoilla on täytynyt olla 5-10 metrin korkuinen koroke tai isomman aluksen rakenne, jotta rantaviiva piirtyy taulussa kuvatulla tavalla.  Maalari tai hänen apurinsa on esim. voinut kiivetä kookkaan purjealuksen maston köysitikkaita ylös ja luonnostellut tai valokuvannut maiseman muodot.

Seuraavaan artikkeliin: Näkymän geologiasta

Näkymän geologiasta

Taulun etualan niemen muhkurainen hiekkapenkka on luonnontieteellisesti sangen harvinainen muodostelma, jollaisia esiintyy pohjoisten suurten järvien rannoilla. Niemeke koostuu hiekasta, jota Laatokan aallot ja ahtojäät ovat vuosituhansien ajan työntäneet rannalle.

Aallonmurtajan (1907) rakentamisen jälkeen hiekka ei enää työnnykään niemekkeelle, vaan on pysähtynyt aallonmurtajaan ja lopulta haudannut sen. Tyrskyiltä välttynyt niemekkeen vanha hiekkavalli on saanut kevyen kasvipeitteen. Ensimmäiset pioneerikasvit ovat vasta kymmenkunta vuotta vallanneet uutukaista kasvupaikkaa, jonne aaltojen ja jään puskuvaikutus ei enää yllä. Vaalea hiekka tursuaa useasti kohdasta.

Näinollen tauluun merkitty vuosiluku 1918 on ilmeisen oikein. Alueen nykykuvassa hiekka on haudannut aallonmurtajan liki kokonaan. Suuri selluloosatehdas rakennettiin 1929, jolloin alusten sijaintikohdan maisema muuttui täydellisesti.

Isäni työskenteli taulun näkymäalueella vuosikausia, sillä hän oli tehtaan henkilökuntaa.