Suomalainen laivastotoiminta alkoi vapaaehtoisvoimin jo huhtikuussa 1918, jolloin Helsingissä ja Turussa perustettiin suojeluskuntatyyppiset, merikunniksi kutsutut aseelliset vapaaehtoisjärjestöt. Helsingin merikuntaan kuului 500 ja Turun 200 miestä. Niiden toimintaan kuului venäläisten jättämien laivojen haltuunotto, kunnostus ja ylläpito.
Haltuunottoon liittyi väkivaltaisia piirteitä. Jotkut venäläislaivat kaapattiin kolkkaamalla vartiomies ja miehittämällä alus. Röyhkeimmät tapaukset olivat silkkaa merirosvousta.
Helsingin merikuntaa johti merikapteeni Lindfors. Hänen apunaan oli luutnantti Yrjö Roos.
Viipurissa perustettiin Viipurin rannikkolaivue, joka huolehti merivartioinnista Karjalan kannaksen rannikolla.
Pian Helsingin valtauksen jälkeen päämaja lähettikin entisten Venäjän asevoimien upseereiden johtaman partion suunnittelemaan Laatokan rannikon linnoittamista. Ryhmää johti valkoisen Suomen ja vanhan Venäjänkin merisankari, luutnantti Yrjö Roos, ja siihen kuuluivat toinen laivastoluutnantti Achilles Sourander sekä kadettien edustajana yleisesikuntaeversti, Stavkasakin palvellut Karl Gyllenbögel…
9.4.1918 Punaisten Sota-asiain osasto valmistautui lähtöön Helsingin valtauksen ollessa aivan nurkan takana.
(Suomen kansanvaltuuskunta, Sota-asiain osasto; kot. 32, Da)
19180417 . Helsingin valtaus 1918. Turun kasarmi, Läntinen Heikinkatu 28, saksalaisten joukkojen pommituksen aiheuttaman tulipalon jälkeen. Kaupunkilaiset etsimässä raunioista säilykepurkkeja 17.04.1918. H:gin kaupunginmuseo, Tekijä: Lönnqvist Gunnar,
Helsingin valtaus 1918, valkokaartilaisia Kauppatorin rannassa H:gin kaupunginmuseo.
191804 . Saksalaiset sotilaat jakavat laivoistaan ruokaa Helsingin köyhille Kauppatorilla 04.1918. H:gin kaupunginmuseo,