Taulussa lukee: ”Eläköön VS Rykmentti. Tuolloin oli olemassa Varsinais-Suomen rykmentti. Käskyn saatuaan miehistön täytyy saada käyttöönsä kaksi miinavenettä, miten se tapahtui? Vaihtoehtoja on ainakin kaksi:
- Kolkkaamalla vartiomies.
Suomalainen laivastotoiminta alkoi vapaaehtoisvoimin jo huhtikuussa 1918, jolloin Helsingissä ja Turussa perustettiin suojeluskuntatyyppiset, merikunniksi kutsutut aseelliset vapaaehtoisjärjestöt. Helsingin merikuntaan kuului 500 ja Turun 200 miestä. Niiden toimintaan kuului venäläisten jättämien laivojen haltuunotto, kunnostus ja ylläpito.
Haltuunottoon liittyi väkivaltaisia piirteitä. Jotkut venäläislaivat kaapattiin kolkkaamalla vartiomies ja miehittämällä alus. Röyhkeimmät tapaukset olivat silkkaa merirosvousta.
2. Nostamalla pintaan punaisten upottama vene jääkokkareiden seasta.
- Punaiset nimittäin upottivat aluksia Porin, Turun satamaan ennen perääntymistään.
- Molemmat tavat soveltuvat hyvin toimintaleffaan.
- Vaikeuksien kautta voittoon!
Ensi töikseen miehistön keksiä millä nostaa uponneet veneet pintaan. Sitten pitää puhdistaa moottorit käyntikuntoiseksi. Toisesta aluksesta punikit ovat pihistäneet mukaansa konekiväärin. Onneksi Sellaisia on läjäpäin heidän pysähdyspaikallaan Viaporissa. Moottorit yskien he starttaavat pitkälle matkalleen. Seuraava etappipaikkaan.
Jos taulun miinatyöveneet ovat lähteneet matkaan Varsinais-Suomesta huhtikuun puolivälissä ne ovat mahdollisesti osallistuneet sisällissodan lopun Viipurin ja Terijoen valtauksiin, joskin jäätilanteesta johtuen ne ovat todennäköisesti pystyneet operoimaan vain sulana olevissa jokisuiden virtapaikoissa. Alukset ovat mahdollisesti osallistuneet myös Pietaria suojaavan mahtavan Inon tykistöpatterin piiritykseen. Venäläiset vetäytyivät sieltä 15.5.1918 räjäyttäen tykit ja linnoituksen.
Molempien kaupunkien valtaukseen osallistui valkoisia joukkoja Pohjanlahden rannikkoseudulta.
Seuraavaan artikkeliin:Veneiden varustus ja vauriot