Suomen itsenäistyttyä, Mannerheim määräsi, että Suomen rajavartiointi tulee järjestää. Heti jäiden sulettua 1918 ylipäällikkö lähetti matkaan rajavartioaluksia Laatokalle. Tämän blokin tarkoitus on tarjota ja kerätä tietoa, mitä kaikkea alusten jännittävällä matkalla on tapahtunut. Taulussa mainittu ”VS Rykmentti” lähti matkaan kaiketi Pori – Turku tienoilta. Aineistosta tulee aikanaan, kirja, elokuva, tietokonepeli tms. – Jos Luoja suo!
Blogissa kehiteltävässä leffatarinassa kuularuiskulla aseistettujen, puisten miinaveneiden huimapäinen miehistö ohjastaa keväällä 1918 aluksiaan läpi Suomen sisällissodan loppupauhinan, kaupunki kaupungilta. Läpi jäisten miinakenttien ja tykistöasemien, kohdaten punakapinallisia, kiperiä tilanteita, vankileirejä, salakuljettajia, ryöstelijöitä ja petkuttajia.
Loppumatkallaan alusten miehistö vaihtaa roolia, he tekeytyvät varastetuilla veneillä Viipurista pakeneviksi suomalaisiksi punakapinallisiksi päästäkseen Pietarin bolsevikki vallankumouksen pyörteiden läpi. Alukset sulautuivat hyvin maisemaan, nehän ovat alkujaan venäläistä tekoa. Suomalainen miehistö tuntee vedet ja käytännöt ja kielen hyvin, sillä vuotta aiemmin he olivat olleet vielä tsaarin laivaston palveluksessa.
Tukalista tilanteista selvittyään alukset onnistuvat pujahtamaan Neva joelle. Läpäistyään Laatokan tyrskyt, kovia kokeneet alukset saapuvat määränpäähänsä Käkisalmeen, jossa kuuluisa kosmopoliitti taiteilija Ilja Repin ikuistaa ne tauluunsa. Taulu on kaiketi maalattu Mannerheimille.
Myöhemmin taulun omistajaksi tuli isäni Ville, joka myös joutuu taulun tiimoilta huimiin taistoihin Laatokalla. Tabu-Repin taulun magia jatkuu, sillä myös itse olen joutunut outoihin seikkailuihin selvitellessäni taulun salaisuuksia.
Toki olen tottunut mystiseen uhkapeliin jo aikaisemmassa leffaprojektissani, joka sijoittuu pronssikautiseen Lähi-Itään. Työni on herättänyt kiinnostusta myös USA:ssa. Tein siitä myös salaperäisen korusarjan ja Namescope tietokonepelin. Myös tämä projekti taipuu tietokonepeliksi.
Suomalainen laivastotoiminta alkoi vapaaehtoisvoimin jo huhtikuussa 1918, jolloin Helsingissä ja Turussa perustettiin suojeluskuntatyyppiset, merikunniksi kutsutut aseelliset vapaaehtoisjärjestöt. Helsingin merikuntaan kuului 500 ja Turun 200 miestä. Turun yksikön päällikkönä toimi merikapteeni W. Streng. Niiden toimintaan kuului venäläisten jättämien laivojen haltuunotto, kunnostus ja ylläpito.
Haltuunottoon liittyi väkivaltaisia piirteitä. Jotkut venäläislaivat kaapattiin kolkkaamalla vartiomies ja miehittämällä alus. Röyhkeimmät tapaukset olivat silkkaa merirosvousta.
… Vuonna 1918 suomalaiset varustivat laivastokseen kuusi isompaa tykkivenettä. Mukaan laivastoon otettiin myös viisi miinanlaskuvenettä, toistakymmentä oikeaa raivaaja sekä seitsemisen kymmentä raivaajiksi kelpaavaa moottorivenettä ja muuta pikkualusta
Lähde: Itämeri 1914-1921: Itämeren laivastot maailmansodassa…s.95
Helsingin merikuntaa johti merikapteeni Lindfors. Hänen apunaan oli luutnantti Yrjö Roos.
Vaihtoehto kolkkaamiselle oli ottaa käyttöön punaisten jälkeen jättämiä laivoja, mikä ei aina ollut yksinkertaista kuten alla olevasta kuvasta ilmenee.
Suomen ”Kolmas rannikkotykistörykmentti kehittyi vuonna 1918 Laatokan rantamille. Mannerheimin päämajassa oltiin huhtikuussa 1918 arveltu, että mikäli sisällissota jatkuu kevääseen, venäläiset saattaisivat nousta Laatokalla maihin punaisten tueksi. Pian Helsingin valtauksen jälkeen päämaja lähettikin entisten Venäjän asevoimien upseereiden johtaman partion suunnittelemaan Laatokan rannikon linnoittamista. Ryhmää johti valkoisen Suomen ja vanhan Venäjänkin merisankari, luutnantti Yrjö Roos, ja siihen kuuluivat toinen laivastoluutnantti Achilles Sourander sekä kadettien edustajana yleisesikuntaeversti, Stavkasakin palvellut Karl Gyllenbögel.
Lähde: Mirko Harjula: Ryssänupseerit. Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914-1956. Helsinki, 2014. sivu 77.
Voi olla, että Yrjö Roos on ikuistettuna taulun veneiden keulassa. Huimapäinen mies, selkeää leffa-ainesta!
Toisessa selvitettävässä reitissä alukset lastataankin junan vaunuihin Viipurissa. Veneet lasketaan Vuoksijoen veteen Antreassa. Kolmannessa mahdollisuudessa junamatka jatkuu aina Sortavalaan asti.
Juhannuspäivänä 1918 oli laivue varustettu ja koulutettu niin pitkälle, että laivueen aluksilla nostettiin Suomen sotalippu ja viiri. Ensimmäisen Laatokan laivueen purjehduskauden tehtäviin kuuluivat lähinnä ulkovartiointi Salmin, Käkisalmen ja Sortanlahden alueilla aina Miikkulaisiin saakka… Lähde: Saaristomeren Meripuolustusalue, Turku 2003.
Miinaveneiden perille pääsyn on ikuistanut tauluun maailmankuulu, kosmopoliitti taiteilija Ilja Repin. Hän asettui 1918 pysyvästi Suomeen asumaan. Blokillani kunnioitan hänen muistoansa ja hänen 100 v. itsenäisessä Suomessa juhlavuottaan. Suomen taideinstituutiothan ovat hänet tarkoituksella unohtaneet kadoksiin.
Vuonna 2018 ”Ilmestyskirja 1918” Tabu-Repin taulun maalaamisesta tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta!
Harva nykysuomalainen kuitenkaan tietää, millaisia poliittisia jännitteitä Repin aiheutti molemmilla puolilla rajaa aina kuolemaansa asti eli vuoteen 1930. Kamppailu Ilja Repinistä, Ilta Sanomat
Ateneum jopa kieltäytyi tutkimasta oheista Repin 1918 signeerattua taulua, vaikka havaintojeni mukaan heillä ei ollut ensimmäistäkään aktiviteettia liittyen vuoteen 1918! Punaisten katkeruus Mannerheimia ja Repiniä kohtaan on edelleen voimissaan!
Mannerheim elokuvaideaa on elätelty vuosia. Myöskään vuoden 1918 sodasta ei ole juurikaan tohdittu tehdä elokuvia. Tässä tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Tarinan peruskonsepti on suoraviivainen muistuttaen Vietnam elokuvaa ”Ilmestyskirja Nyt”, joka sai 8 Oscar ehdokkuutta. Näinollen ”Ilmestyskirja 1918” tarinan konsepti on koeteltu ja toimivaksi todettu!
Elokuvahankkeen tarina saattaa herättää kiinnostusta myös ulkomailla, sillä tarinassa on monia kansainvälisiä elementtejä.
Alusten miehistö joutuu matkallaan tarkkailemaan sisällissodan lopputapahtumia lähestulkoon ulkopuolisin silmin. Sisällissodasta kirjoittamisen vaikeus on ollut useasti siinä, että normaalisti tilanteille ei ole ulkopuolisia huomioitsijoita, jotka voivat puntaroida osapuolten toimien mielekkyyttä.
”Ilmestyskirja 1918” hanketta on tarkemmin selostettu viereisissä artikkeleissa. Ne on tarkoituksenmukaisinta lukea järjestyksessä ylhäältä alkaen. Jos Sinulla on aihepiiriin liittyviä ideoita tai faktaa, niin niin voit viestiä niistä lähettämällä blogikirjoituksesta kommentin alla olevasta ikkunasta tai emailin.
Seuraava artikkelisarja: (Taulun) Veneistä