Suomihan on tullut tunnetuksi taideväärennösjupakasta, jossa Ateneum myönsi aitoustodistuksia väärennetyille teoksille. Mutta onko toimittu myös toisinpäin, jolloin virallinen taidetutkimustaho on harhaanjohtanut taulun omistajaa? Ainakin Repin tauluni tapauksessa haiskahtaa siltä, että asiakasta yritetään johdattaa Kebab kioskille täysin tekaistujen asiantuntijalausuntojen perusteella:
1. Ateneum kieltäytyi tutkimasta oheista Repin 1918 signeerattua taulua. Tämä on varsin outoa, sillä en löytänyt Ateneumin sivuilta pienintäkään aktiviteettia liittyen teemavuoteen 1918. Perusteluna pyyntööni Ateneum väitti, että taulu on Keski-Euroopasta 1700-luvulta.
- Väite ei voi pitää paikkaansa, koska alukset kulkevat polttomoottorilla ja niissä on konekivääri! Ateneumin määrittämänä ajankohtana kumpaakaan keksintöä ei ollut edes olemassa. Lisäksi empiirisen 3D mallin mukaan taulun näkymä on Käkisalmesta.
2. Kansallisgalleria ei edes vaivautunut vastaamaan sähköpostiini, vaikka taulun alukset todennäköisesti liittyvät Suomen itsenäistymiseen ja ovat kaiketi itsenäisen Suomen ensimmäisiä rajavartioaluksia. Rajavartioinnin 100 vuosijuhlakin ohitettiin, Kansallisgalleria painaa päänsä pensaaseen pelokkaan pupujussin tapaan Ateneumin laiminlyöntien takia.
3. Edellisiin pettyneenä käännyin Jyväskylän Yliopiston yhteydessä olevan tieteellisyyttään korostavan maksullisen taidetutkimusfirman puoleen. Sen ns. tieteelliset huippuasiantuntijat eivät kuitenkaan mukamas ollenkaan löytäneet yllä olevaa signeerausta, vaikka havainnekuvalla ja videolla. osoitin sen ulkonäön ja paikan. Itse olin saanut datat esiin netistä ladatulla ilmaisohjelmalla. ”High tech” laitteillaan ns. asiantuntijat olivat löytävinään ”oikean” signeerauksen taulun vastakkaisesta alalaidasta.
Teoksessa on vasemmalla alhaalla taiteilijan signeeraus: G. Signeeraus on tehty kaunokirjoituksella. Koska kyseessä on vain nimen alkukirjain, ei taiteilijaa pystytä nimeämään. Muita taiteilijaan tai teoksen alkuperään viittaavia merkintöjä maalauksesta ei löydy. Teos vaikuttaa keskieurooppalaiselta. Se saattaa olla peräisin esimerkiksi Saksasta tai Hollannista.
- Kebab kioskille ohjaava näennäissigneeraus ”G.” ei ole edes maalattu objekti, vaan taustakankaan rispaantunut langanpätkä!
- Sillä objekti on: Taustakankaan värinen, karhea, kierteisesti säikeinen, kolmiulotteinen, joka päättyy ohuisiin, kiehkuralla oleviin haiveniin. Kuvion tekeminen maalaamalla vaatii maalarilta mahdotonta akrobatiaa!
- Olen itse analysoinut tuhansia antiikkimattoja, joten olen nähnyt sykkyräisiä langanpätkiä riittämiin! Olen myös luennoinut USA:ssa Antiikkimattoalan Maailmankonferenssissa.
- Maksullista silmänkääntöä markkinoitiin tieteellisenä.
- Miten Jyväskylän trollaattori Yliopisto voikaan syöttää mikroskooppitutkimuksessaan ja analyysissaan moista pajunköyttä! Kantelussani pyysin Jyväskylän Yliopiston johtoa tutkimaan, onko kyseessä tahallinen tiedevilppi.
- Empiiriseen matemaattiseen karttadataan perustuva maiseman 3D mallini kumottiin Yliopiston näennäistieteellisellä ”musta tuntuu… esimerkiksi…” määrityksellä.
4. Taidealan huutokauppafirman kautta sain taulun valokuvasta koukeroisen venäläisen asiantuntijan lausunnon.
Tulkitsen lausunnon konstikasta liturgiaa siten, että arvioija myöntää taulussa olevan venäläisiä piirteitä. Mutta ikään kuin hieman anteeksipyydellen hän huomauttaa, että jokimaisemaa ei ole käsitelty ohjeiston mukaan.
Sitten hän luettelee ikään yksityiskohtia vahvistukseksi: lumpeet, ukko ja rakennuskanta kuuluvat Keski-Euroopan taiteeseen. Veneet puolestaan ovat erittäin tyypillisiä hollantilaismallisia proomuja.
Minun omat vasta-argumenttini:
a) Repin matkusti ja asui pitkään Keski-Euroopassa, kaipa hän on saanut sieltä vaikutteita. Miksi tyypillisissä hollantilaisissa proomuissa on konekivääri ja miinavarustus ja miksi ne ovat Käkisalmessa? Se jäi vastaamatta. Sitä paitsi, tsaari Pietari Suuri haki veneenrakennusopin Hollannista.
b) Suomen Kansallisgallerian aarteisiin kuuluu Repin tekemät lyijykynäpiirustukset jokinäkymästä, jossa alukset sijaitsevat täsmälleen samassa kohdassa kuin taulussani. Samoissa teoksissa on myös rannalla laivoja katseleva ukko, vaikka se ei asiantuntijan mukaan kuulu Repinin teoksiin.
c) Tekemäni maisema-analyyttisen vertailun mukaan Käkisalmen taulussa on samat maisemaelementit samoissa paikoissa kuin Repinin aiemmin maalaamassa Varvarino taulussa. Sommittelun samankaltaisuus jäi vastaamatta.
d) Taulun rakennuskanta mukamas kuuluu Keski-Euroopan taiteeseen. Kuitenkin taulussa on nimenomaan venäläiseen taiteeseen tunnusomaisesti kuuluva kaksitorninen ortodoksikirkko.
Näitä olennaisia Repinin teoksiin viittaavia asioita (a-d) ei kukaan kolmesta asiantuntijatahosta mitenkään arviossaan kommentoinut.
Lisäksi taulun näkymä on paikasta, jossa isäni oli vuosikausia töissä. Mikä vimma saa asiantuntijat väittämään, että ulkomailla käymätön isäni olisi hankkinut taulun Keski-Euroopasta?
Taulun arviointiin liittyvistä motiiveista johtolanka löytyy Ilta Sanomien artikkeleista:
Repinin Suomen aikaa vähätellään Venäjällä, mutta miksi Suomi itse ei muista paremmin?
Kamppailu Ilja Repinistä: Neuvostoliitto halusi kuuluisan taiteilijan takaisin Suomesta.
Artikkelista välittyy surullinen näkemys: Neuvostoliitolle Repinin Suomeen jäänti merkitsi suurta arvovaltatappiota. Edelleenkään siellä ei ole pienintäkään halua kuulla Repinin Suomen aikakauden teoksista, eikä Suomellakaan ole siinä asiassa puhtaat jauhot pussissa.
Neuvosto-Venäjä valjasti Repinin osaksi propagandaansa ja hänestä tehtiin esikuva maalaustaiteen realismille, josta kehitettiin sosialistisena realismina tunnettu suuntaus.
Bolševikit halusivat unohtaa hänen Suomessa maalatut teokset, sillä propagandalla hänestä tehtiin isänmaallinen sankari kommunismin maailmanvalloitusta edistämään, vaikka Repin ei voinut ollenkaan sietää bolsevikkien toimintatapoja.
Harva nykysuomalainen kuitenkaan tietää, millaisia poliittisia jännitteitä Repin aiheutti molemmilla puolilla rajaa aina kuolemaansa asti eli vuoteen 1930. Kamppailu Ilja Repinistä, Ilta Sanomat
Syksyllä 1917 Repinin yhteydet Pietariin katkesivat täysin, joten hänen Suomessa maalaamiaan tauluja ole luetteloitu kuten tsaarin aikaisia tauluja. Repinin yhteydet katkesivat myös Pietarin taidekorkeakouluun, joten tuskinpa kukaan hänen entisistä oppilaistaan on pystynyt väärentämään Käkisalmen taulua hänen nimissään.
Toisekseen kesällä 1918 sisällissodan vuoksi Suomi oli hengenvaarallinen venäläisille, jotka pakenivat sankoin joukoin. Jos taulu on väärennetty, niin väärentäjän täytyisi periaatteessa olla suomalainen. Se on kuitenkin epätodennäköistä:
- Miksi väärennetty taulu olisi myyty Karjalan Kannakselle, jossa Repin edelleen asui?
- Taulun kuvaama maisema muuttui 1929 tyystin toisenlaiseksi valtaisan tehtaan rakentamisen vuoksi.
- Mikäli maalaus on tehty valokuvasta, niin valokuvaajan on ensiksi pitänyt, keksiä Laatokalle jostain 5-10 metrin koroke valokuvan ottoa varten.
- Taulun kuvaama sotainen tapahtuma oli ajankohtainen ja kiinnostava vain pienen hetken ainoastaan suomalaisille. Väärentäjälle jokin ajaton universaalimpi aihe olisi ollut varmempi valinta.
Huomionarvoisinta venäläisen taideasiantuntijan lausunnossa on näkemys, että taulun jokimaisemaa ole käsitelty ohjeiston mukaan. Mitähän se mahtaa tarkoittaa? Muistellaanpa asioita:
Neuvostoliitolle Repinin Suomeen jäänti merkitsi suurta arvovaltatappiota.
Neuvostopropagandassa Repinistä tehtiin sädekehällinen kommunistisen ideologian lähettiläs. Kaiketi virallisen ohjeiston mukaan tällainen kiiltokuva Repin saattoi maalata vain kommunistista ideologiaa edistäviä teoksia.
Koska taiteilija asui tuolloin pysyvästi Suomessa, niin todennäköisesti tuolloin laadittiin ohjeisto, joka eritteli mitä aiheita Repin taulut saivat esittää ja mitkä olivat kiellettyjä teemoja. Todennäköisesti sellaiset taulut, jotka eivät täyttäneet propagandaohjetta, määritettiin neuvostovastaisiksi väärennöksiksi.
Nykyisin naivisti luulemme, että Neuvostoliitto ja kommunismi ovat kuolleet ja kuopattu. Kuitenkaan Neuvostoliiton aikaista valtavaa sääntöviidakkoa ei ole paljoakaan perattu. Jos Repin taulujen arvioinnin propagandaohjeistoa ei ole nimenomaisesti huomattu lopettaa, niin yksittäisen venäläisen taideasiantuntijan on tietenkin järkevintä toimia niin, että ohjesapluuna on edelleen voimassa. Muutoinhan riskinä voi olla Siperian keikka.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että venäläinen taideasiantuntija viestitti, ettei Repin signeeratussa taulussani jokinäkymää ei ole käsitelty ohjeiston mukaisesti. Joellahan näkyy vieraan maan aseistettuja aluksia. Muu osa lausunnosta onkin sitten pelkkiä liturgisia verukkeita.
Suomen YYA aikana Ateneumin taistolaiskommarit varmaankin innolla noudattivat propagandaohjeistoja, sapluunahan pyrki edistämään kommunistista maailmanvalloitusta. Hullunkurisinta asiassa on, että ilmeisesti suomalaiset älypäät edelleenkin kuuliaisesti noudattavat kommunistipuolueen propagandaohjetta. Mikäli Repinin maalauksen aihe ei läpäise ohjesapluunaan ahdasta seulaa, niin sopimattomat teokset määritetään oitis väärennöksiksi tekaistuilla argumenteilla, kuten minun Tabu-Repin maalaukseni. Viranomaisten pitäisi tutkia, tuleeko itsenäisessä Suomessa noudattaa oman maan lakia, vaiko jonkun vieraan lakkautetun valtakunnan ikivanhaa propagandaohjetta!?
Repinin Suomen ajalta on löytynyt ainoastaan muutama neutraali muotokuva, vaikka Repin maalasi mielellään suuria yhteiskunnallisia tapahtumia. Ideologisen karsinnan vuoksi ne on ilmeisesti systemaattisesti määritetty neuvostovastaisiksi väärennöksiksi. Repin oli sangen tuottelias taiteilija. Netistä olen löytänyt n. 600 hänen teostaan. Tokihan Repinin on täytynyt Suomessa maalata muitakin kuin muotokuvia, sillä emigranttina hän ei edes tuntenut Suomen varakkaita sukuja muotokuvia varten. Vallankumouksessa Repinin varallisuus takavarikoitiin Pietarissa, joten hän oli Suomessa liki rahatonna ja näki jopa nälkää. Sellaisessa tilanteessa motivaatio maalausten tekemiselle oli valtava.
Koska Ilja Repin asui Suomessa 27 vuotta, asiantuntijoiden mukaan Suomesta pitäisi löytyä lukuisia vielä löytymättömiä Repin teoksia. Mutta miten niitä voi edes löytyä, kun Ateneum ei edes halua tutkia niitä tekaistuun disinformaatioon vedoten!?
Taideinstituutioiden sepitettyjen nollatulos lausuntojen vuoksi hyväuskoiset, auktoriteetteihin luottavat, harhaanjohdetut Suomen kansalaiset ovat vuosikymmenten kuluessa saattaneet heittää ainutlaatuiset, miljoonien arvoiset Repinin taideteokset kaatopaikalle, veronmaksajien maksaessa petollisten kriitikoiden palkan. Jotta tällainen hullutus ei enää jatkuisi, tulisi viranomaisten tutkia ja korjata asia pikaisesti. Mahdollisesti ullakoilta vielä kaivetaan esiin lukuisia arvokkaita Repinejä.
Christie’s huutokauppakamarin huutokaupassa Repinin taulusta on maksettu jopa yli 5 miljoonaa euroa.
Repinin pitkän Suomen kauden vähäiselle teosten lukumäärälle on syötetty selitystä, että hänen maalauskätensä surkastui. Sattumoisin olen itse kärsinyt samaisesta vaivasta puoli vuosikymmentä. Ns. ahdas olkapää tulehdus todellakin lamaannuttaa käsivarren noston lähes kokonaan. Se tulee helposti henkilöille, jotka työssään joutuvat pitämään kättään koholla. Toisaalta vaiva tulee ja menee. Vaivan vuoksi olen menettänyt työpäiviä jokseenkin saman verran kuin flunssan takia.
Itse näin Käkisalmi taulun ensimmäisen kerran 1960-luvun alussa, joten se ei liity ajankohtaiseen taideväärennösjupakkaan. Tai ehkäpä sittenkin löytyy kytkös:
Suomen laajassa taidepetosvyyhdissä on ilmennyt, että Ateneumista sai väärennetylle taululle aitoustodistuksen, kunhan vain käveli salin läpi taulu kainalossa. Pelkkää hyväntekeväisyyttäkö? Tuskinpa! Entäpä jos laitosta painostettiin paljastuksilla?
Mikäli Suomessa maalattuja, ideologiseen seulaan sopimattomia aitoja Repinejä on läjäpäin määritetty väärennöksiksi, niin mahdollisesti joku tarkkasilmäinen hoksasi vilpillisen systeemin? Entäpä jos hän hankki käsiinsä tulikuumia asiakirjoja koskien petoksella kohdeltuja teoksia? Tällaisella vipuvoimalla pystynee hankkimaan oikeellisuustodistuksia mille tahansa väärennetylle taululle.
Viranomaisten tulisi tutkia asia perusteellisesti, sillä joku tuleva taulujen väärentäjähän voi muutoin käyttää samaa vipua.
Eli laajasta taidepetosvyydistäkin irtoaa episodeja ”Ilmestyskirja 1918” elokuvaan, jos taulun tarinaa halutaan jatkaa nykypäivään asti.
Lisäys 7.6.2024
| Sisällissota-aiheisia freskoja käsittelevässä Yleisradion artikkelissa selkeästi sanotaan sisällissotaa esittävistä maalauksista:
”Ammattikoulun seinämaalaukset olivat peitettyinä pellavakankaalla vuosina 1946–1983. Kymiyhtiön silloinen toimitusjohtaja sai tietää valvontakomission tarkkailevan julkisia taideteoksia, joita pidettiin Moskovan välirauhan tekstin tai hengen vastaisina. Suomen sisällissotaa kuvaavat maalaukset peitettiin varotoimena.” |
| TOIMITTAJA Antti Rämäseltä on hiljattain ilmestynyt tietokirja Kannaksen rajapitäjien vaiheista sisällissodan aikana. Siinä sanotaan mm.
”Pietarin esikaupunkialueiden kupeessa Kannaksella tuntuivat myös vuoden 1917 vallankumoukset: helmikuussa kaatui tsaarinvalta ja lokakuun kumous toi valtaan bolsevikit. Venäjällä alkoi pitkä ja verinen sisällissota. Nämä levottomat vuodet ja Suomen sisällissodan tapahtumat Karjalan rajaseuduilla ovat jääneet aiemmissa tarkasteluissa yllättävän vähälle huomiolle.” |
Yllä oleva on sangen varovaisesti sanottu YYA-tyyliin.
Nyt niitä ikäänkuin niitä varovasti ”löydetään”!
Taulussa on vuosiluku 1918 ja taulun nimi on ”Eläköön VS. Rykmentti” Taulun jokinäkymässä etenee kaksi konekiväärein aseistettua, puista ja vaurioitunutta miinavenettä saapuen Käkisalmeen. Omien selvitysteni mukaan ne olivat Mannerheimin lähettämiä miinaveneitä jotka tulivat miinoittamaan Laatokan avointa rannikkoa, sillä Mannerheim pelkäsi, että Venäjän bolsevikit hyökkäisivät sitä kautta valkoisten selustaan punaisten avuksi. 
Hieman myöhemmin Ateneum viestitti sanomalehdestä, että Suomesta ei löydy sisällissotaan 1918 liittyviä tauluja, joten heillä ei ole mitään ohjelmaa 2018-muistovuodelle! Korvaavana lisärienauksena he järjestivät Aku-Ankka plagiaatteja tekevän taiteilijan teosten näyttelyn. ”MANNERHEIM VANKKA KÄVELEE KUIN ANKKA…” Tähän kommareiden pilkkalauluun Ateneum viittasi jättämällä Vapaussota 1918 Repin taulun tutkimatta ja sen tilalle järjesti ANKKA taulujen näyttelyn. Mannerheim varmaankin kääntyili tuskastuneena haudassaan! 
Niin, ja kyseisen taulunhan on signeerannut Ukrainassa syntynyt ja Karjalan Kannaksen Terijoella asustellut maailmankuulu taiteilija Ilja Repin. Putinistien mielestä maata nimeltä Ukraina ei ole edes olemassakaan! Kaipa se oli perimmäinen syy miksi taulua ei tarkastettu ja huomioitu. 
Vuonna 2017 rähmällään ollut Suomi itsenäisyytensä 100-vuotisen juhlimisen kunniatekona mustamaalasi Mannerheimin ansiot ja Putinistien mieliksi salasi ja pilkkasi Ukrainassa syntyneen Repinin maalaaman Käkisalmi taulun Ateneumin taidemuseon rienaavalla Aku Ankka tempauksellaan!
Seuraavaan artikkeliin: Mannerheim Repin yhteydestä