Väkivaltaisten kostopuhdistusten vuoksi Viipuri ja Terijoki olivat keväällä ja kesällä 1918 kuoleman vaarallisia paikkoja punakapinallisille ja venäläisille. Siksi oli sangen luontevaa, että Repin siirtyi Terijoen ateljeestaan maalausmatkalle rauhalliseen Käkisalmeen. Siellähän oli vanhastaan totuttu venäläisiin kauppiaisiin ja kylpylävieraisiin. Mannerheimia ja Suomen hallintoa myötäilevän taulun maalaaminen oli kaiketi oivallinen tapa turvata hänen emigrantti tulevaisuutensa Suomessa.
Helmikuussa 1919 Mannerheim kävi vierailulla Käkisalmessa ja sen varuskunnassa, jossa taulua kaiketi säilytettiin. Ilmeisesti Mannerheim oli tauluun tyytyväinen, koska vuonna 1919 Suomen hallitus palkitsi Repinin Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkillä.
Neuvosto-Venäjälle Repinin Suomeen jäänti merkitsi suurta arvovaltatappiota. Syksyllä 1917 Repinin yhteydet Pietariin katkesivat täysin, joten hänen Suomessa maalaamiaan tauluja ole luetteloitu kuten tsaarin aikaisia tauluja. Päinvastoin bolševikit halusivat unohtaa hänen Suomessa maalatut teokset, sillä propagandalla hänestä tehtiin isänmaallinen sankari kommunismin maailmanvalloitusta edistämään, vaikka Repin ei voinut ollenkaan sietää bolsevikkien toimintatapoja.
1920 Repin lahjoitti Suomen Taideyhdistykselle seitsemän omaa tauluaan ja 23 muiden venäläismestareiden teosta, jotka ovat nykyisin Ateneumin aarteita. Lahjoitus illallisella oli läsnä maan koko kerma, kuten Eino Leino, Eero Järnefelt, Jean Sibelius, Eliel Saarinen ja Carl G. E. Mannerheim. Sittemmin Repin maalasi illan vieraista teoksen nimeltä Suomen suurmiehiä, jonka hän testamenttasi Suomenhallitukselle sillä ehdolla, että hän saa tulla haudatuksi Kuokkalan-talonsa pihalle. Repinin Suomen-aikaa vähätellään Venäjällä... Ilta-Sanomat
Repin verkostoitui Suomen taide-elämään ja päättäjiin. ”Suomen suurmiehiä” Mannerheim katsoo Repiniä upseerin ryhdikkyydellä. Katso tarkemmin: Ilta-Sanomat artikkeli 2017.
Harva nykysuomalainen kuitenkaan tietää, millaisia poliittisia jännitteitä Repin aiheutti molemmilla puolilla rajaa aina kuolemaansa asti eli vuoteen 1930. Kamppailu Ilja Repinistä, Ilta Sanomat
Havaintojeni mukaan vielä nykyäänkin taidetahojen katkeruus Mannerheimia ja Repiniä kohtaan on edelleen voimissaan! Auktoriteetteina toimivat tahot haluavat salata menneitä tapahtumia, siksi Suomessa maalattuja Repin tauluja hyljeksitään ja johdatellaan taulunomistajia harhaan.
Repin asettui 1918 pysyvästi Suomeen asumaan. Blokillani kunnioitan hänen muistoansa ja hänen 100 v. itsenäisessä Suomessa juhlavuottaan, sillä Suomen taideinstituutiothan ovat hänet tarkoituksella unohtaneet kadoksiin.
Seuraavaan artikkeliin: Taulun omistajasta
Lisätietoa:
Kamppailu Ilja Repinistä, Ilta-Sanomat