Mattokuvioiden viljelmät-fi

Mattokuvioiden simulointimalli

Hieroglyfejä osataan lukea, mutta itämaisten mattojen kuviointia ei. Nykykäsityksen mukaan ne liittyvät muinaisiin primitiivisiin uskomuksiin ja riitteihin. Tosin arvostetuin itämaisten mattojen asiantuntija Joseph McMullan esitti jo 1960-luvulla, että kuviointi liittyy vesialtaisiin. Näin onkin! Kyyros Suuren (n.550 eKr.) aikana Persia oli maailman johtava suurvalta. Tuolloin avain vaurauteen oli tuottoisa viljely. Aikalaiskuvausten mukaan Persia oli loisteliaiden puutarhamaisten viljelmien peitossa. Arkeologien mukaan kasteluverkoston pituus vastasi yli puolta matkaa kuuhun. Miten he saivat riittävästi vettä verkostoonsa karun kuivasta maasta? Vastaus on tallennettuna persialaisiin mattoihin ja ryijyihin: Sadekauden vedet ja vuorten sulamisvedet imeytettiin nopeasti ja tehokkaasti maaperään pienvaluma-alueteknisten vedenimeytysaltaiden avulla. Muodostettua keinopohjavettä johdatettiin maanalaisella “qanat” putkistoilla kylien, kaupunkien ja tavanomaisten viljelmien tarpeisiin Havaintojeni perusteella valikoidut matot sisältävät karttoja muinaisista viljelmistä.  Testieni mukaan mattojen sisältämät geometriat ja asetelmat voidaan replikoida simuloimalla tietokoneella 3D pienvaluma-alueita, jotka hyödyntävät rationaalista maan, veden ja kasvillisuuden hallintaa. Asiasta tarkemmin  luennossani antiikkimattoalan maailmankonferenssissa (Washington, USA): 10th-icoc-MLpaper2.5.pdf

Kuva 17. Mattojen kuvioinnin tulkinnan periaatekaavio

Muutamat Nameskooppiverkolla tuottamani kuviot muistuttivat itämaisissa antiikkimatoissa näkemiäni kuvioita. Se sai minut päättelemään, että niidenkin rakenne koostui äkeen horisontaali-vertikaali-diagonaal ajolinjoista. Aloin simuloida altaita hieman modifioidulla linjastolla (kuva 18) mukaillen venytettyä tuplaosmansolmua. Siinäkin altaasta siirretään maata reunoille. Työ helpottuu huomattavasti kasaamalla keskelle jäävään saareen maakohouma, samalla  saadaan hedelmäpuille oivallinen kasvupaikka. Hyvässä kasvillisuuden sijoittelussa altaan kasvit kilpailevat keskenään mahdollisimman vähän, parhaimmillaan ne tukevat toistensa menestystä: Puut tarjoavat sopivasti varjoa paahteelta alempien kerrosten ravintokasvelle, tietyt kasvit sitovat ilmakeän typpeä jne. Koska viljelyallas tarjoaa monia kosteustasoja ja lukuisia valo-varjo olosuhteita, niin entisaikaan kasvien parhaan tilajärjestyksen löytämiseen oli oikeastaan käytössä vain yksi tapa: Yritys ja erehdys. Parhaimmat löydetyt helmet olivat tietenkin tosi arvokkaita, koska niiden varassa  lepäsi yhdyskunnan ravinnonsaanti ja henkiinjääminen. Siten on luonnollista, että parhaat viljelmäkartat kirjattiin muistiin siirrettäväksi sukulaisille, tutuille ja tuleville sukupolville solmimalla luonnonkuiduista kestäviä kuvioituja mattoja. Niitä on valmistettu persian ympäristössä ainakin 2500 vuotta.  Mattoja myytiin myös toreilla, joten on mahdollista, että  tiettyjä kasvilajeja tarvitseva saattoi ostaa sopivan viljelykartan, samaan tapaan kuin nykyisin ostetaan tyyppitalon piirustukset tai puutarhasuunnitelma.

Kuva 18. Äkeen ovaali okta-folia ajolinjasto Kuva 19. Simuloitu ovaali okta-folia single allas Kuva 20. Ovaali okta-folia  altaan kasvillisuuskartta matossa

Mikäli altaita halutaan tehdä vielä rationaalisemmin, niin  silloin ne kannattaa ketjuttaa nauhoiksi.

Kuva 21. Ajolinjaverkko simuloidussa ketjutetussa paltaassa)Kuva 22. Simuloitu ketjutettu pienvaluma-alue 3 D kuvakulmasta, altaassa hieman vettäKuva 23.Vastaava geometrinen kuviointi matossa

Altaiden leveys on n. 10-20m. Nauhojen pituus voi olla useita satoja metrejä riippuen maanpinnan topografiasta ja kuinka paljon läheisyydessä on oivallisia vedenkeruumuodostelmia; kumparita avokallioita jne. Mikäli maa on lievästi viettävää voidaan allasketju porrastaa tekemällä patoja kuten kuvassa 26.

Kuva 24. Simuloitu ketjutettu pienvaluma-alue täynnä vettäKuva 25. Vastaava geometrinen kuviointi matossaKuva 26. Uramaisia äkeen vetojälkiä, huomioi hammastettu reuna, joka syntyy kun kun äes kiipeää kohouman yli.  Vertaa kuviin 28 ja 30.

Toki matoilla on aikojen kuluessa ollut  muitakin fuktioita kuin viljelmien kuvaaminen. Yhteiskunnallisten mullistusten johdosta alkuperäinen informaatio jäi taka-alalle ja lopulta unohtui. Viime vuosisatoina taiteelliset ambitiot ovat olleet määrääviä. Kaikkiaan mattoja on valmistettu varmaankin miljoonia. Onneksi useat valmistuspaikat ovat olleet vaikeapääsyisissä syrjäkylissä, joten uusimmat trendit eivät ole niitä välttämättä pilanneet.   Pienellä vaivalla on vieläkin löydettävissä mattoja, jotka ovat viljelmien tilajärjestyskarttoja. Havaintojeni mukaan mattokriitikot pitävät niitä usein tyylittöminä  ”ITE”  kummajaisina tai lasten tekeminä harjoitelmina (kuva 20), koska niissä ei ole sellaista pyörryttävää värien ja muotojen ilotulitusta kuin taiteellisesti arvostetuissa matoissa. Jos mattojen kasvillisuuskartoille ja pictorial mattojen puutarhanäkymille tehtäisiin edes hieman dendrologista tulkintaa, saataisiin muutamassa vuodessa enemmän toimivaa viljelydataa kuin agro-forestry tutkijat saavat aikaan sukupolvessa!

Mattojen viljelmien pääperiaatteet

Mattojen  allasgeometria  hyödyntää  ovaaleja single altaita tai rationaalisia allasketjujaValikoiduissa persialaissa matoissa esiintyvät puutarhat ovat rakenteensa perusteella muinaisia loisteliaita puutarhaviljelmiä, jotka ovat perustettu kyseisellä tekniikalla:

  • Horisontaali-vertikaali-diagonaali ajolinjaston avulla 3 D- muotoiltua maanpintaa.
  • Vedenkeruutekniikkaa pienvaluma-alueiden avulla (= kausittaista surface basin keinokastelua),  Altaan vesi imeytyy maahan 1-2 päivän kuluessa. Siten ruokakasvien tuottokyky ja viljelyvarmuus ja lajistomäärä ovat suurempia kuin tasamaalla.
  • Aridisten alueiden tasamaaviljelyssä viljelyolosuhteet huononevat vuosi vuodelta eroosion johdosta. Pienvaluma-alueessa viljelyolosuhteet puolestaan paranevat jatkuvasti, sillä viljelmän 3D-mikrotopografia kaappaa tuulen ja veden kuljettamaa ravinteikasta humusta.
  • Agroforestryä, multicropping, 2-3 kerrosta (hedelmä)puut, köynnös/pensaskerros, pohjakerros (vilja-, vihannekset, juurekset).
  • Pääasia ei ole puiden istutus yhtenäiseksi blokiksi, vaan lukuisten agro-forestry viljelmien / viljelmäketjujen perustaminen. Toiminnan pääpaino on ruuan tuotannossa, jolloin paikallisten asukkaiden ruokavalio ja hyvinvointi paranee välittömästi.
  • Isot blokkimaiset istutukset tuhoutuvat helposti maastopaloissa. Ketjutetut pienvaluma-alueet toimivat tehokkaina palokatkoina.
  • Kasveja tarvitsee istuttaa verrattain vähän, nekin hedelmiä ja pähkinöitä yms. ruokaa tuottavia puita ja pensaita.
  • Valikoitua taimiainesta voidaan siirtoistuttaa seuraaviin viljelmiin. Ensimmäiset viljelmät voivat erikoistua hedelmäpuiden taimien viljelyyn, jolloin taimimateriaalia ei tarvitse rahdata autoilla tiettömien taipaleiden takaa. Taimituotanto ja ravintokasvien viljely luo paikallisille ihmisille elinkeinotoimintaa.
  • Ylimääräisiä puu- ja pensastiheikköjä paikalliset ihmiset voivat harventaa polttopuuksi ja muuhun taloutensa tarpeeseen.
  • Osa pienvaluma-alueisiin imeytetystä vedestä vajoaa pohjavedeksi, jolloin pohjavesivarat elpyvät. Kaivot ja lähteet täyttyvät, suuremmallekin ihmis- ja eläinmäärälle riittää vettä myös kuivina vuosina.
  • Kuvina vuosina tasamaalla viljellyt ravintokasvit kohtaavat totaalisen katovuoden. Syväjuuriset puuvartiset kasvit tuottavat pohjaveden turvinpähkinä ja hedelmäsatoa nälänhädän välttämiseksi.
  • Kaikki työvaiheet ja teknologia ovat paikallisyhteisön hallussa, ilman ulkopuolisia tavaroita ja kustannuksia.  Kun yhteisö oivaltaa viljelymetodin hyödyllisyyden elinolojensa kohentamisessa, nykyiset ”projektin konfliktit paikallisyhteisöjen” kanssa voidaan välttää. Siksi todennäköistä, että metodiikka leviää spontaanisti projektialueen ulkopuolelle normaalina tuottavana elinkeinotoimintana.

Mattokuvioiden tarkempi analyysi

Geometrisesti kuvioiduissa matoissa on myös esitetty eläinvetoinen työkalu rekimäinen piikikäs äes, sledge. Muinaisten kirjoitusten mukaan sledgellä kuiva erämaa muuttuu vesilammikoiksi, kuiva hietikko hetteiköksi, johon istutetaan moninaisia puita, köyhät ja kurjat saavat janoonsa vettä. Työjäljestä mainitaan, että sledge tekee maahan samankaltaista uraa kuin krokotiili. Alkujaan sledge on ilmeisesti koostunut puisesta rungosta, johon oli upotettu piikiven sirpaleita. Rautakauden myötä rauta yleistyi sledgen materiaaliksi. Vetoon käytettiin härkäparia ja kaislaköyttä. Samaa tai samankaltaista äestä käytettiin myös viljan puintiin. Sledgellä maata irroitettiin ja siirrettiin muutamia metrejä sivulle sekä keskelle keoksi, ks. kuva 28, 30.

 Kuva 27. Äestä vetäviä eläimiä
Kuva 28. Äkeen ajajat tekevät viljelmää (klikkaa kuvaa isommaksi) Kuva 29. Äkeet ajajat

Ikivanhasta metodista löytyy yllättäen myös ”valokuvia”. Viljelmiä maalattiin aikoinaan miniatyyrikuviksi. Monet Kerman Ravar pictorial matot ovat puolestaan valmistettu vanhojen miniatyyrikuvien perusteella. Mattojen kuvista saadaan käsitys aikasarjana miten nuori viljelmä kehittyy edelleen.  Vesialtaiden pienvaluma-aluetekninen 3 D simulointi johdatti kiinnittämään huomion systemaattisiin maapinnan muotoihin, joita esiintyy kasvillisuus aiheisissa matoissa. Maanpinnan kohoumissa on selkeää systematiikkaa, joka vastaa pienvaluma-alueteknisen altaan simuloitua kolmilotteisuutta. Kohoumia ja kasvillisuutta tarkastelemalla saadaan koottua loogisia aikasarjoja, joilla voidaan havainnoida miten viljelmä kehittyy ajan saatossa ja  mitä kasveja viljelmät sisältävät. Keskeisin altaiden keskikohoumissa viljelty kasvi on granaattiomena. Viljelmä tuotti myös eläinravintoa. Viljelytähteet syötettiin kotieläimille, lisäksi allasviljelmän antimet houkuttelivat paikalle myös riistaa (kuvat 30–38), joten niistäkin saatiin myös liharuokaa. Lintujen pyydystämiseen käytettiin mm. metsästyshaukkoja. Erikoistapauksissa (kevätpurojen tulviessa) joihinkin altaisiin on voitu ohjata myös kaloja (kuvat 30–31).  Metsästyskoirat ajoivat riistaa altaiden reunoille kaivettuihin ansakuoppiin (kuva 30). Antilooppien lihaa säilöttiin mm. pakastamohuoneisiin keräämällä satoja metrejä pitkistä matalista altaista jäitä, tarkemmin oheisessa internet linkissä:

”Several shallow ponds, 10 to 20 meters wide on a north-south axis and several hundred meters long, are filled with cold water on winter nights.”

Kuva 30. Muinainen vedenimeytysallas Kerman Ravar matossa(Suurenna kuvaa 31.)
Kuva 33. Altaan pituusleikkaus kolmannessa matossa 
Kuva 34. Vesialtaan yhteydessä, kohoumalla kasvava granaattiomenapuu 
Kuva 35.  Vesialtaan yhteydessä, vaasissa kasvava granaattiomena-/elämänpuuKuva 36. Vesialtaan yhteydessä, kohoumalla kasvava elämänpuu, jossa monenlaisia hedelmiä

  Kasvillisuusaiheisia puutarhankymiä sisältäviä mattoja nimitetään useimmiten termeillä:

– Paratiisimatto (Paradise carpet);  tai. Elämänpuumatto (Tree of life rug)

Yleisimmin mattojen elämän puu esitetään kasvavan kohouman päällä (vaasissa) ja siinä on monien puulajien hedelmiä. Sattumaa tai ei, kuvan 11 elämänpuu kiteyttää yhdellä kuvalla pienvaluma-alueteknisen viljelyn ekologian perusteet:

  • Puu kasvaa veden ympäröimä kohoumalla, (nykyisinkin suositellaan keko-/harjuistutusta  granaattiomenapuulle hiesu- ja savimailla)
  • Puu sisältää monenlaisia syötäviä hedelmiä.
    • Pienvaluma-aluteknisessä viljelyssä yksi puu ei tuota kaikkia hedelmiä, vaan altaan piirissä olevat kaikki puut yhteensä multicropping viljelmässä.
  • Kuvan etualalla on luetteloa maanviljelykasveista.  Kuva antaa tietoa myös linnustosta ja maton reunoissa on kuvattu  ekologiaa koppakuoriaisista suurpetoihin.

Mahdollisesti vaasillakin oli oma roolinsa viljelmän perustamisessa:

  • Vaasi sana saattoi alkujaan tarkoittaa vesiallasta
  • Saatettiin käyttää ruukuisssa esikasvatettuja taimia (tuottoisan lajikkeen lisäys juurrutetun pistokaskepin avulla tai siemenlisäys)
  • Pohjaton maahan upotettu vaasi saattoi ohjata kasteluveden syvemmälle istutettujen taimien juurille
  • Vaasinkaltainen rakenne saattoi suojata joiden kasvilajien taimia jyrsijöiltä
  • Granaattiomenapuu on tuottoisin kun oksasto leikataan vaasin muotoiseksi, eli keskeltä avoimeksi (kuva 34)
Kuva 37.  ’3D’ puutarhanäkymä matossaKuva 38. Samankaltainen puutarhanäkymä, jonka päälle asetettu simulointimalli

Kuvassa 38 tietokoneella simuloitu malli on asetettu persialaisen maton puutarhanäkymän päälle. Maton kasvillisuusasettelu vaikuttaa sangen loogiselta. Tämä kokonaisuus soveltuisi hyvin kenttätestaukseen. Kuvassa 39 havainnollistuu kasvillisuuden runsaus ja kerroksellisuus sekä altaan reunojen kohoumat.

Kuva 39. Vedenimeytysaltaan kasvillisuutta matossa.
Kuva 40. Nauhamaisia maton kuvioita 
Kuva 41.  Great Green Wall logoKuva 42. Sama Kerman Ravar matto kuin kuvassa 30

Kuvien 40, 42 mukaisesti allasketjujen välit voivat olla laitumena tai hedelmätarhana. Ketju säilynee toimintakykyisenä vuosikymmeniä, aavikoitumisuhan alla oleva ekosysteemi elpyy tuottamaan ravintoa ja juomavettä.

Kuva 43. Nuoren monilajisen (multicropping) viljelmän hoitajia / antimien kerääjiä sekä eläimiä. Etualan henkilö istuu kohoumalla, jossa puu.

Lievitystä pakolaisongelmaan

Luuletteko, että siirtolaisuus on nyt haaste Euroopalle? Odottakaa, mitä tapahtuu, kun
tulee pula vedestä tai ruuasta tai kun heimot taistelevat elintilasta selviytyäkseen.
Pakolaisaalto on vasta alkusoittoa tulevasta.– John Kerry Yle Uutiset | yle.fi 12.9.2015
Sotien runtelemissa maissa (Syyria, Irak, Afganistan, Pakistan, Somalia, Libya), infrastruktuuri ja työpaikat on
tuhottu. Millä elinkeinolla pakolaiset pärjäävät kun he aikanaan palaavat kotiseudulleen?

Kasvien viljely on varmintapaturvata ihmisille uuden elämän alku. Näillä alueilla on jo pronssikaudella harjoitettu edistyksellistä ympäristöteknologiaa. Aluehan on sangen viljavaa. Muinoin on pystytty viljelemään myös sellaisia alueita, jotka ovat hieman liian kuivia nykyiselle viljelytekniikalle. Kyseinen agro-forestryä hyödyntävä pienvaluma-aluetekninen viljelytekniikka on tallennettu valokuvantarkasti(persialaisiin) antiikkimattoihin, jossa se odottaa systemaattista hyödyntämistä.
Viljelmillä voitaisiin tuottaa ansioita, ruokaa, juomavettä ja samalla torjua aavikoitumista. Intiassa ja Kiinassa
metodia voitaneen edellisten lisäksi käyttää biodiesel raaka-aineen tuotantoon joutomailla. Samalla voitaisiin
torjua ilmastonmuutossa sitomalla hiiltä kasvillisuuteen ja maaperään.

Parhaillaan lähes miljoona lasta kärsii itäisessä ja eteläisessä Afrikassa ”vakavasta ja akuutista aliravitsemuksesta”,raportoi YK:n lastenjärjestö Unicef. Nälänhätä johtuu kaksi vuotta jatkuneesta kuivuudesta sekä El Niño -sääilmiön voimakkuudesta. (Iltalehti17.2.2016)

Muinainen viljelymetodi tuskin juurikaan hätkähtäisi parin vuoden kuivuudesta, koska hyvinä vuosina vettä
imeytetään pohjavedeksi, kuivina vuosina syväjuuriset kasvit tuottavat hedelmiä ja pähkinöitä varastoidun pohjaveden
turvin.

Oikeilla toimilla kivikauteen runnelluista Lähi_idän maista ja Pohjois-Afrikasta voisi tehdä kukoistavan hedelmäntuotantoalueen, joka tarjoaisi työtä ja toimeentulua miljoonille ihmisille

Mattoihin on kirjattu vuosisatojen kuluessa käytännön kautta syntyneet parhaat eri kasvien sijoittelukombinaatiot
viljelmässä. Valitettavasti ajanhammas turmelee valtaisan valmiin aineiston muutamassa
vuosikymmenessä, joten asioiden taltioinnilla olisi kiire jo pelkästään kulttuurihistorian takia. Vähäisempiäkin
kohteita on saatettu UNESCO:n maailmanperintölistalle.

…………

YK ja EU suunnittelevat ilmastonmuutosta lievittävänä toimena jättiläismäistä puista koostuvaa ”Vihreä Muuri” ympäristöhanketta Afrikan halki, jolla pysäytettäisiin Saharan aavikon leviämistä. Näkemykseeni mukaan rekonstruoiduilla muinaisilla metodeilla voisi olla siinä merkittävä rooli. Ne eivät edellytä modernia infrastruktuuria ja ne ovat myös köyhien ihmisten saavutettavissa. Metodissa paikalliset asukkaat voisivat itse perustaa agro-forestry viljelmiä omaa ruoan ja juomavedentuotantoa varten, puut tulisivat oheistuotteina. Muuri muodostuisi vuosien saatossa, alkaen muutamista pienistä vihreistä pisteistä. Muutamien hätäisten kokeilujen perusteella on luotu käsitys, että pienvaluma-aluetekniikka on liian kallista. Näin kenties onkin, jos joku ulkopuolinen joutuu maksamaan modernien kalliiden koneiden kustannukset. Kuitenkin jos tarkastelu tehdään yksilön näkökulmasta. Aavikoituvilla alueilla usein vaihtoehtona on perheen nääntyminen nälkään tai ympäristöpakolaisuus slummeihin tai pako laittomaksi siirtolaiseksi ulkomaille. Entäpä jos kolmantena vaihtoehtona olisi tehdä yksinkertaisella eläinvetoisella työkalulla muutama pienvaluma-aluetekninen viljelmä, joka turvaisi perheen elannon koko sukupolven ajan? Eikö se muka olisi houkuttelevaa? Muinaisten metodien käyttömahdollisuuksia:

  1. Aavikoitumisen/ ilmaston muutoksen torjunta (Vihreä muuri)
  2. Ruoan ja puuaineksen tuottaminen joutomailla
  3. Makean pohjaveden tuotanto pienvaluma-aluetekniikalla (Kiina, Intia, Arabimaat…)
  4. Biodiesel raaka-aineen tuotanto joutomailla, korvaamaan ympäristötuhoja aiheuttavaa palmuöljyn viljelyä Aasiassa. Kiinassa laajat alueet kärsivät pohjaveden niukkuudesta ja aavikoitumisesta. Intiassa on esitetty suunnitelma, jossa istutettaisiin 5 miljardia jatropa kasvia, tuottamaan 2,5 miljardia gallonaa biodieseliä.  Jatropa öljykasvi tarvitsee sadetta 500–600 mm/v, jolloin sen kasvatus vähentää ruokakasvien tuotantoa. Pienvaluma-aluetekniikan avulla todennäköisesti voidaan kasvattaa jatropaa 250–400 mm/v sadeoloissa, jolloin sen kasvatukseen ei tarvitsisi uhrata maatalousmaata.

Parhaimmillaan biopolttoaineiden tuotanto voitaisiin ohjata joutomaille, jotka muutenkin kaipaavat pikaista kunnostusta aavikoitumisuhan takia. Samalla saataisiin surkeaa pohjavesilannetta elvytettyä ja ohessa tuotettua lisää ruokaa alueen miljardiväestölle.